keskiviikko 6. tammikuuta 2016

Vihkisormus

Sanoin joskus aikanaan huumorilla, että menen naimisiin vain sellaisen ihmisen kanssa, joka ostaa minulle Kalevala Korun valkokultaisen filigraanisormuksen. Noh, kustannukset häistä nyt tulevat jakautumaan kummankin maksukyvyn mukaan, mutta filigraanisormus tulee olemaan se suurin kuluerä: noin 1250 euroa. Ja ei, se parisataa euroa halvempi versio ilman timanttia ei ole vaihtoehto. Jos maksetaan noin huikeaa hintaa sormuksesta, parin sadan heitto ei ole merkittävä.

kuva: Kalevala Koru

En ole ikinä omistanut mitään timanttia enkä myöskään valkokultaa. Tuleva vihkisormukseni ei ole kovin käytännöllinen, se täytyy ottaa pois meikatessa ja monissa muissa hommissa. Mutta kun minä rakastan tuota mallia, se saa arjen tuntumaan luksukselta! Ja toisaalta, otanhan minä kihlasormuksenkin pois suihkun ja meikkaamisen ajaksi, tai vaikkapa leipoessa. Plussaa tulee suomalaisuudesta myös ja tykkään Kalevala Korusta brändinä kovasti.

Kihlasormukseni sen sijaan oli edullinen Espritin hopeasormus. Mitä lie, alle 100 euroa kuitenkin. Valitsin ja maksoin sen itse, sillä silloin pystyin hyvällä omatunnolla hankkimaan tasan niin kalliin tai halvan kihlasormuksen kuin itse haluan. Jos Kristian olisi ostanut sormuksen, hän todennäköisesti ei olisi tyytynyt tuon hintaiseen sormukseen ja olisi ostanut jotain kalliimpaa - joka ei taas välttämättä olisi ollut niin tasan minua.

Löysin Espritin sormukseni netistä. Jo nettikuvien perusteella valitsin sen vahvaksi vaihtoehdoksi. Kierreltyäni Helsingin keskustan kultasepänliikkeissä tajusin, että tämä yksi osui ja upposi paremmin kuin mikään muu - hintaluokasta riippumatta! Olkoonkin vähän epätyypillinen kihlasormukseksi, minusta tämä oli hienoimpia sormuksia kihlakoruksi kelpaavista sormuksista. Kihlasormus on erittäin minun näköiseni, niin ovat kaveritkin kommentoineet.

Kihlasormukseni edustaa täysin vastakkaista tyylisuuntaa verrattuna koristeelliseen filigraanisormukseen: modernia ja simppeliä. En tule tietenkään pitämään sormuksia samassa sormessa, vihkisormus jää vasempaan nimettömään ja kihlasormus tekee tilaa muuttamalla oikean käden nimettömään.

Kuva, jonka Sonia (@tyttoilmanhelmikorvakorua) julkaisi

Joo, onhan tuo Kalevala Korun vihkisormukseni aika överi arkeen. Mutta kun minä juuri tuohon sormukseen olen rakastunut, niin tingitään sitten käytännöllisyydestä. Ja aivan samalla tavalla epäkäytännöllisiä ovat niin monet vihkisormukset, etenkin kaikki leffojen unelmasormukset suurella jalokivellä.

Ainoa oikeasti harmillinen asia on se että filigraanisormukseen ei saa kaiverrusta. Toisaalta, eihän se kaiverrus sieltä mihinkään näy, tärkeämpää on sormuksen malli.

13 kommenttia:

  1. Tosi kaunis tuo kalevala sormus

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jo niin monta vuotta ole sitä halunnut!

      Poista
  2. Eikä! Mä olen sanonut ihan saman lauseen tuosta Kalevalan sormuksesta!! :D

    VastaaPoista
  3. voiko tän blogin saada seurantaan bloglovinin tms kautta? :)
    Kivaa,kun on tämmöinen "järkevän oloinen" hääblogi, näitä ekoja postauksia on ollut mukava lukea :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole vielä lisännyt tätä sinne, tänä yönä kun blogin loin. Pistän muistiin, laitan kun ehdin!

      Poista
    2. Nyt löytyy Bloglovinista ja nappula lisäämiseen on sivupalkissa. :)

      Poista
  4. Mä yritin etsiä myös Bloglovinista tätä löytämättä kuitenkaan :(

    Itse olen naimisissa jo viidettä vuotta, mutta näitä on mukavaa lukea :)

    Tuli mieleen, että josko tekisit kaiverrukset kihlasormukseesi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kihlasormuksessa on Espritin omat kaiverrukset, eli tilaa on tosi vähän. Toisaalta ne kaiverrukset eivät hirveästi mun päätä vaivaa - vihkisormus se on kaivertamattakin. :)

      Poista
  5. Mun vihkisormus ei ole mistään oikeasta vihkisormus-mallistosta, mutta se oli enemmän mua kun mikään sormus ikinä. Kihlasormus muutti myöskin sen tieltä oikeaan nimettömään. Mun vihkisormus koostuu kolmesta erillisestä limittäin olevasta renkaasta ja huolimatta oikeasta koosta, renkaiden liikkumisen takia myös sormus liukuu helposti sormessa. Mä yleensä vaihdankin sen tilalle kihlasormuksen, jos lähden jonnekin missä hävittämisen riski on normaalia suurempi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulle on jotenkin jopa vieras se ajatus, että samassa sormessa olisi kaksi sormusta. Toisen pitäisi silloin olla todella kapea, ainakin minun sormissani.

      Mulla vaihtelee sormuskoko myös lämpötilan mukaan, ihan jääkylmissä käsissä kihlasormus on liian suuri. Puoli kokoa pienempi taas ei olisi mahtunut. Samanlaisia ongelmia voi olla tuon filigraaninkin kanssa, joten saatan ottaa saman tavan käyttöön kuin sinä.

      Poista
  6. Olen aina ajatellut, että sormukset ovat ne, jotka jäävät konkreettisesti näkymään häiden jälkeenkin ja joita "joutuu" katselemaan koko loppuelämän (toivottavasti), toki kuvia ja muistoja yhtään vähättelemättä, niin niihin halusin itse panostaa.
    Eli höps pois ajatukset epäkäytännöllisyyksistä!
    Tuo filigraani keltakultaisena olisi ollut mullakin yhtenä vahvana vaihtoehtona, jos en olisi halunnut itse suunnitella sormuksiani (teetätin sekä kihlan että vihkin ja maksoin ne itse, että varmasti sain sitä mitä halusin, eikä tulisi miehellä mitään sanottavaa hinnasta tai muusta :D).
    Ystävälläni on vihkisormuksena keltakultaisena tuo filigraani, muistaakseni ilman timanttia, ja se on kyllä todella kaunis sormus <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tätä sormusta olen halunnut niin monta vuotta että ei tosikaan. Varmasti miellyttää silmää jatkossakin.

      Poista